MPK-yritykset ja Suomen hallituksen riihipäätökset
Suomi kasvun tiellä 23.4.2025
MPK-yritykset (mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset) tuottivat vuonna 2023 Tilastokeskuksen tietojen mukaan (pois lukien maatalous ja rahoitusala):
Arvonlisää yhteensä 57,8 miljardia euroa (44 % kaikkista yritysten arvonlisäyksestä)
Liikevaihtoa yhteensä 183 miljardia euroa
Alla oleva taulukko perustuu osittain Tilastokeskuksen ja osittain Euroopan komission SME-raporttien (2022/2023 ja 2023/2024) tietoihin:
Huomio: Tilastot eivät sisällä rahoitusalaa eikä maataloutta. Liikevaihdon luvut kuvaavat taloudellisen aktiviteetin kokonaismäärää. Inflaatiokorjauksia ei ole tehty.*
Arvonlisä ja yhteiskunnan kehitys
Yritysten tuottama arvonlisä ja työllisyys ovat ratkaisevia yhteiskunnan taloudelliselle kehitykselle. Arvonlisästä maksetaan henkilöstökulut, rahoituskulut ja verot, ja ylijäämä jää yrityksen voitoksi, josta maksetaan edelleen lainanlyhennykset ja osingot. Yritysvoitot ovat edellytys, että yrityksillä on mahdollisuuksia investoida ja saada pääomia.
Suomen hallitus pyrkii “Suomi Kasvuun” -ohjelmalla lisäämään Suomessa syntyvää arvonlisää, mikä parantaisi tuottavuutta ja sen kehitystä.
MPK-yritysten asema hallituksen ohjelmassa
Vaikka hallitus on tehnyt monta hyvää päätöstä PK-yritykset, ja erityisesti mikroyritykset, ovat jääneet liian vähälle huomiolle hallituksen kasvusuunnitelmissa. PK-yritykset mainitaan ohjelmassa vain muutaman kerran, ja tuki kohdistuu vain kymmenien miljoonien eurojen hankkeisiin. 1 % PK-yritysten arvonlisästä on 570 milj. euroa. Valtio saa arvonlisäveroa PK-yritysten lisäarvosta minimissään arvio 15 % (vienti huomioitu) = noin 8-9 miljardia vuodessa ja ansaitsee suurempaa huomiota.
Mikroyritykset ovat kuitenkin olleet ainoa yritysryhmä, joka on onnistunut kasvattamaan arvonlisäänsä vuosien 2022 ja 2023 välillä — ilmiö, joka näkyy koko Euroopassa. Hallitus pystyy jatkosuunnittelussa korjaamaan tämän epäkohdan. Toivottavasti hallitus tarkemmissa erittelyissä huomioi MPK-yrityksiä erillisinä ryhminä.
EU-komission näkökulma PK-yritysten roolista
Euroopan komissio on SME-raporteissaan (2022 ja 2023) korostanut PK-yritysten merkitystä Euroopan tulevaisuudessa:
“Alle 10 henkilöä työllistävät mikroyritykset suoriutuivat paremmin kuin kaikki muut yrityskokoluokat vuonna 2023. Niiden työllisyyden kasvu (2,3 %) ylitti muiden kokoluokkien ja suuryritysten kasvun. Mikroyritykset osoittivat myös vahvinta suorituskykyä reaaliarvon kehityksessä: inflaatiokorjattu arvonlisä laski vain -0,4 %, mikä oli pienempi lasku kuin muilla kokoluokilla.
Euroopassa ja sen ulkopuolella on viime vuosina otettu käyttöön erilaisia politiikkatoimia strategisen autonomian vahvistamiseksi, mutta toistaiseksi PK-yritykset ovat saaneet niissä vain vähäistä painoarvoa.
Komissio painottaa, että PK-yritykset tulee nähdä muutoksen katalysaattoreina, ja että siirtyminen “PK-yritysmyönteisestä” politiikasta “PK-yrityskeskeiseen” politiikkaan on välttämätöntä Euroopan kilpailukyvyn säilyttämiseksi tulevaisuudessa.”
PK-yritysten tuottavuus ja rakenteelliset haasteet
PK-yritysten tuottavuus on keskimäärin pienempi kuin suuryritysten:
Mikroyritykset: noin 50 % suuryritysten tuottavuudesta
Pienet yritykset: noin 60 %
Keskisuuret yritykset: noin 80 %
Lisäksi on huomattava, että Euroopassa noin 60 % töistä on matalan tuottavuuden töitä. Nämä työt ovat yhteiskunnalle tärkeitä ja tarjoavat työllistymismahdollisuuksia laajalle väestölle, myös niille, joiden koulutustaso ei mahdollista korkeatuottavia töitä. On hyvä aloittaa työuransa matalatuottavissa töissä ja siirtyä urakehityksessä paremmin tuottaviin töihin.
Myös matalan tuottavuuden yritykset ovat arvokkaita yhteiskunnalle ja tarvitsevat omaa rahoitustukea. Tärkein näiden yrityksen kohdalla olisi pitkäaikaisten lainamahdollisuuksien takaaminen. Tämä yritysryhmä on merkkittävä työlistäjä.
Rahoitus- ja tuloshaasteet PK-yrityksissä
PK-yritysten tuloskehitys vuonna 2023:
PK-yritykset voitto: 2,4 miljardia euroa (vuonna 2022: 5,5 miljardia euroa)
Suuryritykset voitto: 21,4 miljardia euroa (vuonna 2022: 20,4 miljardia euroa)
Vaikka PK-yritykset tuottivat 44 % arvonlisästä, ne tuottivat vain 10 % voitoista.
Yritysjohtamisen kirjallisuudessa pidetään 5 % nettovoittoa liikevaihdosta minimivaatimuksena terveelle kehitykselle.
Tämä tarkoittaisi 5 %:n tuottovaatimuksella noin 9 miljardin euron voittoa MPK-yrityksille (5 % × 183 miljardia euroa), mikä jättää noin 7 miljardin euron vajeen. Ilman yritysvoittoja ei synny PK-yrityksissä investointeja eikä omia pääomia.
Toimenpiteet MPK-yrityksien taloustilanteen korjaamiseksi:
Tuottavuusongelmien tiedostaminen
Tilastojen täsmentäminen eri yrityskokojen mukaan
Yrityskoulutuksen kohdentaminen tuottavuuden lisäämiseen MPK-yrittäjille ja yritysneuvojille
MPK-yritysten lainoituksen ja takausten lisääminen sekä laina-aikojen pidentäminen (10–20 vuotta)
Selkeän tiedon jakaminen kasvuriihisuunnitelmien vaikutuksista MPK-yrityksille koon mukaan
MPK-yritysten merkityksen huomioiminen myös huoltovarmuudessa
MPK-yritysten taloustilastojen julkaiseminen ja arviointi Euroopan komission SME-raportin 2023/2024 mukaisesti
MPK-yrityksille oma kasvuriihi (kuten aiemmin esitetty sivustolla www.profitinmind.fi)
* Lähteet ja viitteet:
Tilastokeskus: Tilastokeskuksen tilinpäätöstiedot
Euroopan komissio – Vuotuinen raportti eurooppalaisista pk-yrityksistä 2023/2024, SME Performance Review 2023/2024:
Euroopan komission vuosiraportti 2023/2024
Profit in Mind (www.profitinmind.fi)