Pk-yritysten kasvu ja investointikyky
Suomessa rahoituksen rakenteessa on mielenkiintoinen epäsuhta.
Asunnot: usein 25–30 vuoden laina-ajat.
Yritysinvestoinnit (esim. leipomo): usein 5–7 vuoden laina-ajat.
Samaan aikaan pk-yritysten nettovoitot ovat laskeneet merkittävästi.
Tarkastelujaksot 2019–2021: noin 18,5 miljardia € vs. 2022–2024: noin 7 miljardia € (-61 %).
Vastaavasti henkilöstökulut ovat kasvaneet: 197,1 miljardista 118,5 miljardiin (+10,6 %) ja arvonlisä (jalostusarvo): 161,8 miljardista 173,5 miljardiin (+7,2 %) / (Tilastokeskus yritystilastot 13 w2, pl. maatalous ja rahoitusalat).
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä tulevaisuuden kasvulle?
Yritysten oma rahoitusosuus on heikentynyt
Investoinnit nojaavat enemmän velkaan
Lyhyet laina-ajat nostavat kassavirtavaatimuksia
Tämä nostaa investointikynnystä ja halukkuutta investoida, vaikka investointi olisi pitkällä aikavälillä kannattava. Tämä on tärkeä kysymys myös valtiolle:
Pk-yritykset käyttävät pääomaa keskimäärin tehokkaammin (tuottavat enemmän arvonlisää suhteessa taseeseen kun suuret yritykset)
Sama koskee työllisyyttä – yksi työpaikka syntyy pk-yrityksissä pienemmällä pääomalla
toisaalta pk-yrityksien yhteenlaskettu nettotulos on vain 10 % suuryrityksien nettotuloksista.
Johtopäätös: pk-yritysten rahoituksen kohdentumisella ja rakenteella on suora vaikutus siihen, kuinka tehokkaasti taloudessa syntyy pk-yrityksiä, lisäarvoa ja työpaikkoja. Kansainvälisesti meidän yrityssektorin osuus BKT:stä on pienempi kuin verrokkimaissa (EU-maat ja USA, Kanada, Australia). Lisäksi meidän pk-yrityssektori on merkittävästi pienempi kuin verrokkimaissa.
Miten pk-yritykset saavat kannattavuutensa takaisin? Tämä syntyy vain riittävällä yrityksissä toimivien asenteilla, tekemisellä, koulutuspanostuksilla ja investoinneilla. Voidaan kysyä: onko pk-yritysrahoituksen rakenne riittävästi linjassa työllistämisen ja investointien tarpeiden kanssa?
Jos tavoitteena on:
enemmän investointeja
enemmän kasvua
enemmän työllisyyttä
enemmän kannattavuutta
rahoituksen rakenteella on suurempi merkitys kuin usein ajatellaan.
Mitä pidempi laina-aika, sitä pienempi on vuosittainen voittotarve. Yrityksen voiton tulee kuitenkin aina olla riittävä ja täyttää tulostarve samalla periaatteella kuin asuntovelallisen on ansaittava enemmän kuin kuluttaa, ottaen huomioon lainanhoitokulunsa. Pienempi kuukausittainen rahoitushoitomaksu pienentää yrittäjän riskinoton tunnetta ja kannustaa investoimaan.
Mitä mieltä olet – pitäisikö keskustelua siirtää enemmän korkotasosta laina-aikojen pituuteen ja rahoituksen rakenteeseen?