Yritysten tuottavuus yhteiskunnassa
Pääosa tuottavuudesta syntyy yrityksissä. Tuottavuus lasketaan yrityksissä siten, että liikevoittoon lisätään poistot, arvonalennukset, vuokrat ja henkilöstökulut. Näistä muodostuu yritysten yhteenlaskettu arvonlisä, joka on osa BKT:tä.
Koska yrityskenttä ulottuu mikroyrityksistä suuryrityksiin, niiden vaikutus kansantalouteen on hyvin erilainen. Jos tarkastelemme yksittäisiä yrityksiä, kokojen erosuhde voi olla 1:10000.
Jos taas katsomme kokonaisuutena kaikkia MPK-yrityksiä (mikro-, pien- ja keskisuuret), niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan 188 miljardia euroa vuonna 2023 (pois lukien maatalous ja rahoitusala). Lisäksi niiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli suurempi kuin suuryritysten. Kansantalouden ja hyvinvoinnin kannalta MPK-yritysten talouskasvu on tärkeä keskustelunaihe.
Yhteiskunnan ja yritysten panostukset ICT-laitteisiin, ohjelmistoihin, tietokantoihin sekä tutkimukseen ja kehittämiseen ovat erittäin tärkeitä. Nämä panostukset tiedetään vaikuttavan talouskasvuun merkittävästi – jopa lyhyellä aikavälillä.
MPK-yritysten merkitys ja haasteet
Liian vähälle huomiolle ovat jääneet panostukset MPK-yrityksiin. On tiedossa, että suuri osa työikäisestä väestöstä työskentelee koulutustaustansa ja halunsa vuoksi matalan tuottavuuden töissä. Usein nähdään, että matalan tuottavuuden työt syrjäyttävät korkean tuottavuuden töitä, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja työttömyyden määrän vuoksi tämä keskustelu ei ole ajankohtainen.
Väestön työkyvyn ylläpitäminen ja valtion talouden ylivelkaantunut tilanne edellyttäisivät MPK-yritysten parempaa huomioimista matalasuhdanteessa – sekä kasvun tuottajina että työllistäjinä.
Vuodesta 2022 vuoteen 2023 MPK-yritysten nettovoitot laskivat 5,5 miljardista eurosta 2 miljardiin euroon. Suurten yritysten nettovoitot olivat yhteensä 21,4 miljardia euroa 2023. Tämä tuloskehitys on heikentänyt MPK-yritysryhmän investointikykyä ja -halua. Talouskirjallisuuden mukaan terve voittomarginaali yritykselle on noin 5 % liikevaihdosta, mikä tarkoittaisi, että nettovoittojen olisi tullut olla yhteensä MPK-yrityksillä noin 9,2 miljardia euroa. Vajaus on siis noin 7 miljardia euroa.
MPK-yrityksiä tulisi tukea kasvamaan ja työllistämään. Kannattavien yritysten kasvun riskiä voitaisiin pienentää tarjoamalla pitkäaikaisia lainoja. Esimerkiksi 10–20 vuoden MPK-lainoilla voitaisiin laskea kuukausieriä merkittävästi ja pienentää käyttökatetarvetta investointilaskelmissa.
Lainojen ehtona voisi olla työllistäminen – joko yrittäjien itsensä toimesta tai kasvun myötä uusien työntekijöiden palkkaamisessa. Lainantakuujärjestelmää tulisi kehittää lainojen saannin varmistamiseksi. Eläkevakuutusyhtiöillä tulisi olla kiinnostusta lainoittamiseen, mikäli samalla saisivat uusia asiakkaita ja eläkevakuutusmaksujen maksajia. Tämä olisi myös yhteiskunnan etu, sillä osa työttömistä muuttuisi avustusten saajista avustusten ja verojen sekä eläkevakuutusmaksujen maksajiksi.
Matalan ja korkean tuottavuuden työn suhde
Kun keskustellaan siitä, että matalan tuottavuuden työt syrjäyttävät korkean tuottavuuden työt, asetelma on usein väärä. Tällä hetkellä olennaisempi kysymys on, syrjäyttävätkö matalan tuottavuuden työt työttömyyden.
On myös syytä muistaa, että osa matalan tuottavuuden yrityksistä kasvaa ajan myötä korkean tuottavuuden yrityksiksi. Esimerkkeinä voidaan mainita McDonald’s, Amazon, Walmart ja Hesburger.
Yhteenveto
Jos poliittinen päätöksenteko tai yritysstrategia keskittyy yksinomaan korkean tuottavuuden kasvattamiseen, vaarana on, että laajat ihmisryhmät syrjäytyvät työmarkkinoilta. Tämä voi heikentää sekä kulutuskysyntää että sosiaalista vakautta. Kehitys voisi jakaa yhteiskuntaa entisestään, vaikka kokonaistuottavuus nousisikin.
Olisiko korkea aika järjestää MPK-yritysten kasvuriihi?