Perheyritykset: unohdettu voimavara Suomen taloudessa?

Professori Samuli Knüpfer (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) 10.2.2026 julkaistu tutkimus perheyrityksistä tuo keskusteluun useita havaintoja, jotka ansaitsevat huolellisen tarkastelun.

Muutama keskeinen nosto tutkimuksesta:

Perheyritykset ovat merkittävä työllistäjä koko maassa – erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.


Pääkaupunkiseudulla perheyritysten osuus työllisyydestä on 31 % ja liikevaihdosta 18 %.
Muissa maakunnissa vastaavat luvut ovat keskimäärin 48 % työllisyydestä ja 49 % liikevaihdosta.
Alueellisen elinvoiman näkökulmasta rooli on keskeinen.

Taloudellinen kestävyys on vahvaa.


Perheyritysten omavaraisuusaste on korkeampi kuin muilla yrityksillä.
Investointiaste on 5,6 % (muilla 4,5 %).
Kannattavuus on keskimäärin parempi – mikä on loogista, sillä ilman kannattavuutta ei synny kasvua.

Kasvua ja kansainvälistymistä löytyy erityisesti suuremmista perheyrityksistä.


Suomessa on noin 3 600 vähintään 50 henkilöä työllistävää yritystä, joista 1 300 on perheyrityksiä.
Nämä yritykset kasvavat ja vievät muita yrityksiä enemmän ja ovat kansantaloudelle merkittäviä.

Saksassa tutkija Julia Schenkenhofer on analysoinut ns. Hidden Champions -yrityksiä (2021). Saksassa näitä kapealla sektorilla yli 70 % maailman markkinaosuutta hallitsevia yrityksiä on noin 1 600 – ja niistä 62 % on perheyrityksiä. Tämä herättää kysymyksen: mikä on Suomen potentiaali tällä alueella?

Verokeskusteluun tärkeä näkökulma

Perheyritysten osakkaat maksoivat 2022 henkilökohtaisesti professori Samuli Knüpfer tuloveroja 2,8 miljardia € (ilman yrityksien tuloveroja) ja 7,9 % kaikista henkilötuloveroista. Heidän osuutensa väestöstä oli 2,4 %. Jos vielä huomioidaan heidän yrityksensä maksavat tuloverot 1,6 miljardia € niin näiden yritysten osakkaiden maksama vero oli yhteensä 4,4 miljardia € eli noin 10 % kaikista tuloveroista (43,4 miljardia € yritykset + henkilöt). 
Tämä on merkittävä fakta, joka tulee huomioida listaamattomien yrityksien verokeskusteltaessa.

Tutkimuksen johtopäätös on selvä: Perheyrityksiä tulisi tutkia enemmän. Ne ovat keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja kestävän kasvun rakentamisessa.

Kokonaisuutena tutkimus vahvistaa kuvaa siitä, että perheyritykset eivät ole marginaali-ilmiö – vaan olennainen osa Suomen taloudellista rakennetta, hyvinvointia ja investointikykyä, joka tulisi huomioida päätöksenteossa koko yhteiskunnassa.

Tutkimuslinkki:
 https://www.aalto.fi/sites/default/files/2026-02/Anatomy-of-family-firms-in-Finland.pdf