Kannattavien pk-yritysten kasvun edellytykset (avoin kirje)

Kirjoittaja: Pentti Martikainen

Tämä kirjoitus perustuu työ- ja elinkeinoministeriölle elokuussa 2026 toimitettuun avoimeen kirjeeseen. Sen tavoitteena on herättää keskustelua pk-yritysten kannattavuudesta, rahoituksesta ja Suomen talouskasvun edellytyksistä sekä johtaa korjauksiin nykyisiin toimintatapoihin ja rahoitusmalleihin.

Tausta

Suomella on merkittäviä haasteita talouskasvun suhteen. Viimeisten 15 vuoden aikana talouskasvu on ollut käytännössä olematonta. On kuitenkin tärkeää määritellä, mitä kasvulla tavoitellaan. Talouskasvun tavoitteena ovat uudet työpaikat, suurempi arvonlisä ja yritysten parempi kannattavuus. Kasvun tulee olla kannattavaa – pelkkä liikevaihdon kasvu ei riitä. Ilman kannattavuutta ei synny investointeja eikä kestävää taloudellista kehitystä.

On myös tiedostettava, että kaikki yritykset eivät kykene tai halua kasvaa. Päätös kasvusta kuuluu aina yrittäjälle ja omistajalle, ja kasvuun liittyy väistämättä taloudellisia riskejä.

Tässä kirjeessä tarkastelen erityisesti pk-yritysten asemaa talouskasvun edistäjinä. Kun yritys lähtee kasvuun kannattavalta pohjalta, sen mahdollisuudet onnistua ovat noin 2–3 kertaa paremmat kuin tappiollisella yrityksellä. Tätä tukevat useat kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset sekä OECD:n ja Maailmanpankin kannanotot (linkki 1).

Yhteiskunnan päättäjät joutuvat samalla ottamaan huomioon sen, että julkisen sektorin menot olivat vuonna 2024 noin 58 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä lisää painetta yritystoiminnan tehokkuuden parantamiseen ja julkisten menojen hillitsemiseen. Yksityisten yritysten kannattava kasvu keventää pitkällä aikavälillä julkisen sektorin menopaineita.

Kasvukeskustelu keskittyy usein lähes yksinomaan korkean teknologian teollisuuteen ja tietointensiivisiin palveluyrityksiin. On kuitenkin aiheellista kysyä, mistä talouskasvu käytännössä syntyy ja missä yrityksissä se tehdään.

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että perheyritykset menestyvät keskimääräistä paremmin muun muassa jatkuvuudessa, kannattavuudessa ja investoinneissa (professori Knüpfer, Aalto-yliopisto 10.2.2026, linkki 2).

Suomessa lähes puolet pk-yritysten työllisyydestä (48,5 %) ja arvonlisästä (46,8 %) syntyy vähemmän tietointensiivisillä palvelualoilla. Koko EU:ssa vastaavat osuudet ovat vielä suuremmat: työllisyydestä 57,7 prosenttia ja arvonlisästä 53,7 prosenttia (Euroopan komission raportti, linkki 3, kuvat 12 ja 13).

Suomessa on kilpailijamaihin – Ruotsiin, Saksaan, Hollantiin ja Tanskaan – verrattuna selkeä aliedustus vähemmän tietointensiivisissä pk-palveluyrityksissä. EU:n tilastoista (linkki 4) ilmenee myös, kuinka arvonlisä ja työllisyys jakautuvat yrityskokoluokittain. Pk-yritysten merkitys on niiden kokoon nähden huomattavan suuri sekä työllisyydessä että arvonlisän tuottamisessa. Mikroyritykset muodostavat suurimman yksittäisen ryhmän sekä työllistäjinä että arvonlisän tuottajina verrattuna pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Kannattavuudesta ei ole saatavilla EU-tason tilastoja, mutta Suomesta tiedetään, että suuryritysten yhteenlaskettu nettotulos vuonna 2024 oli noin kymmenkertainen pk-yrityksiin verrattuna.

Seuraava, allekirjoittaneen Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston (2019–2024) perusteella laatima analyysitaulukko osoittaa, että pk-yritysten yhteenlaskettu nettotulos pieneni ajanjakson 2019–2021 noin 18,5 miljardista eurosta ajanjakson 2022–2024 noin 7 miljardiin euroon. Laskua oli 62 prosenttia. Samalla käyttökate, joka on keskeinen rahoituksen saatavuuteen vaikuttava tunnusluku, heikkeni 8,7 miljardia euroa eli 22,8 prosenttia.

Kun lisäksi huomioidaan, että suuryritykset saavat markkinoilta huomattavasti pk-yrityksiä helpommin omaehtoista pääomaa, niiden rahoitusmahdollisuudet ovat selvästi paremmat.

Liiketalouskirjallisuudessa pidetään yleisesti vähimmäistavoitteena noin viiden prosentin nettotulosta suhteessa liikevaihtoon. Suomessa tästä tavoitteesta on jääty jo pitkään jälkeen. Pk-yritysten yhteenlaskettu kannattavuusvaje oli vuosina 2019–2024 noin 26 miljardia euroa.

Pk-yritysten tuloskehitys vuosina 2019–2024 on yksi keskeisimmistä syistä siihen, että talouskasvu on Suomessa jäänyt vaatimattomaksi. Monilla pk-yrittäjillä ei ole ollut riittäviä taloudellisia edellytyksiä tai halua lähteä kasvattamaan liiketoimintaansa.

Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön yritysbarometri osoittaa, että yritysten tulosodotukset ja investointiodotukset kulkevat pääsääntöisesti käsi kädessä. Poikkeuksen muodostaa vuoden 2026 toinen tutkimuskierros.

Toinen merkittävä havainto liittyy pääoman tehokkaaseen käyttöön. Arvonlisän tuotto suhteessa investoituun pääomaan on monilla vähemmän tietointensiivisillä palvelualoilla huomattavasti parempi kuin korkean teknologian toimialoilla. Nämä palvelualat tarvitsevat usein vähemmän investoitua pääomaa jokaista työpaikkaa kohden, mutta pystyvät silti tuottamaan merkittävää arvonlisää.

Alla oleva analyysi osoittaa, että pk-yritykset tuottavat noin 44 prosenttia yksityisen yrityssektorin arvonlisästä ja työllistävät noin 51,6 prosenttia henkilöstöstä.

Erityisen merkittävä havainto on, että pk-yritykset tuottavat arvonlisää lähes kaksinkertaisesti suhteessa taseeseen sitoutuneeseen pääomaan verrattuna suuryrityksiin. Vuonna 2024 suuryritysten vastaava tuottotunnusluku oli 12,6 prosenttia, kun pk-yrityksillä se oli 24,2 prosenttia. Valtion näkökulmasta Valtion kannattaa sijoittaa rajoitetut raharesurssit nimenomaan myös pk-yrityksiin, jotka tuottavat enemmän työpaikkoja ja arvonlisää per käytetyt eurot. Pääasiassa tulisi kuitenkin olla takausjärjestelyt.

Vastaava ero näkyy myös työllistämisessä. Pk-yrityksissä yhteen työpaikkaan sitoutuu keskimäärin noin 334 000 euroa pääomaa, kun suuryrityksissä vastaava määrä on noin 877 000 euroa. Monessa pk-palveluyrityksessä tämä pääomantarve on huomattavasti matalampi.

Omistajien näkökulmasta suuryritysten yhteenlaskettu euromääräinen nettotulos on kuitenkin yli kymmenkertainen pk-yrityksiin verrattuna. Pääoman tuotto (nettovoitto suhteessa taseen loppusummaan) oli vuonna 2024 suuryrityksillä 3,5 prosenttia ja pk-yrityksillä 0,9 prosenttia.

Taulukon laatinut: Pentti Martikainen / Oy Profit in Mind Ab Tilastokeskuksen datan perusteella.

Kolmas näkökulma: yhteiskunnan hajautetun yritysrakenteen edut

Kyse on sekä huoltovarmuudesta että maailmantalouden epävarmuuteen liittyvien riskien hallinnasta. Laaja kotimainen yrityskenttä, joka muodostuu pienistä, keskisuurista ja suurista yrityksistä, lisää sekä talouden vakautta että yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Jo 3–4 miljardin euron lisäpanostuksella yritystakauksiin voitaisiin luoda merkittävä määrä elinkelpoisia startup-yrityksiä. Tässä tulisi myös huomioida luovat alat. Vertailun vuoksi Finnveran laivatakaukset ovat tällä hetkellä noin 12 miljardia euroa. Tärkeitä sinänsä mutta tämä ei saisi pienentää pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia.

Tähän näkökulmaan viittasi myös tohtori Björn Wahlroos Kauppalehden haastattelussa 27.5.2026:

"Ehkä Suomelle olisi hyväksi, jos unohdettaisiin ajatus uudesta Nokiasta ja ymmärrettäisiin, että talouskasvua voi synnyttää paljon hajautetummin. On parempi synnyttää sitä sadoissa, jopa tuhansissa startupeissa, tavallisissa palveluelinkeinoissa ja teollisessa toiminnassa. Hajautettu kasvu merkitsee myös pienempää riskiä."

Miksi pk-yritysten rahoitusta tulisi kehittää?

Perustelut pk-yritysten rahoituksen vahvistamiselle ovat selkeät:

  • työpaikkoja syntyy pienemmällä pääomalla kuin suurissa korkean teknologian ja tietointensiivisissä yrityksissä

  • arvonlisää ja työpaikkoja syntyy suhteessa sijoitettuun pääomaan enemmän kuin suuryrityksissä (Tilastokeskus, yritystilinpäätökset 13W2, 2024)

  • toiminta on vähemmän riippuvaista yksittäisistä teknologisista läpimurroista

  • yrityksiä voidaan perustaa ja kasvattaa pienemmillä alkuinvestoinneilla

  • monet suomalaiset menestystarinat ovat saaneet alkunsa pk-yrityksistä. Pk-yritysten merkitystä talouspolitiikassa ja kasvukeskustelussa tulisi korostaa nykyistä enemmän.

  • työntekijöiltä vaadittava osaamistaso on monilla aloilla matalampi kuin korkean teknologian yrityksissä, mikä mahdollistaa laajemman joukon työllistymisen

  • monelle työntekijälle pk-yritys toimii ensimmäisenä askeleena työuralle ja ammatilliseen kehittymiseen

  • pk-yritysten kannattavuudessa on edelleen merkittävä vaje. Liiketalouskirjallisuudessa pidetään yleisenä tavoitetasona noin viiden prosentin nettotulosta suhteessa liikevaihtoon. Vuosina 2022–2024 pk-yrityksille muodostui tämän perusteella yli 20 miljardin euron kannattavuusvaje.

  • menestyminen perustuu ennen kaikkea osaamiseen, hyvään johtamiseen, kannattavuuteen, asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen sekä riittävän rahoituksen saatavuuteen. Näillä osa-alueilla pk-yrityksillä, julkishallinnolla, rahoittajilla ja koulutusorganisaatioilla on edelleen merkittäviä kehittämistarpeita.

  • julkisen sektorin ulkoistamien ja kilpailuttaminen siten että kilpailu säilyy ja pk-yritykset voivat osallistua kilpailuun yksinään tai ryhmässä.

Toimenpide-ehdotukset

Rahoitusta tai tarkemmin sanottuna takauksia tulisi suunnata nykyistä enemmän myös niille pk-yrityksille, jotka toimivat vähemmän tietointensiivisillä palvelualoilla ja joilla on osoitettua kykyä kasvaa kannattavasti. Tämä koskee myös luovia toimialoja.

Samalla olisi tärkeää vahvistaa yrittäjien talousosaamista, kannattavuuden kehittämistä, johtamisosaamista ja liiketoiminnan kehittämisvalmiuksia. Tämä edellyttää selkeitä muutoksia sekä yrityskoulutukseen että nykyiseen koulutuspolitiikkaan.

Aloittaville yrityksille myönnettävien lainojen laina-aikoja tulisi pidentää siten, että ne olisivat 5–15 vuotta. Tarvittaessa lainoihin tulisi sisällyttää 1–2 vuoden lyhennysvapaa. Lisäksi aloittavien yritysten enimmäislainamäärä tulisi nostaa 100 000 euroon, ja Finnveran tulisi taata lainat nykyisten arviointikriteeriensä mukaisesti. Finnveralla on jo käytössään toimivat arviointimenetelmät, kuten Yritystutkimusneuvottelukunnan T1–T7-lomakkeet.

Pidemmät laina-ajat alentaisivat yritysten kuukausittaisia lainanhoitomenoja ja madaltaisivat investointikynnystä. Samalla myös pankkien käyttökatteelle asetettavat vaatimukset olisivat realistisempia huomioiden DSCR-vaatimukset ja Basel-säännöstön vaikutukset rahoituslaitosten luotonantoon. Tilannetta voidaan verrata esimerkiksi asuntolainojen ja opintolainojen pitkiin laina-aikoihin. Laina-ajat pidennetään, jotta kuukausierät saadaan matalammaksi.

Alkavilla yrityksillä kestää keskimäärin 1–5 vuotta ennen kuin liiketoiminta tuottaa positiivista kassavirtaa. Tästä syystä myös lyhennysvapaiden pituuden tulisi määräytyä yrityksen todellisen kassavirran kehittymisen perusteella. Lisäksi laina-aikoja tulisi voida joustavasti muuttaa yrityksen kehitysvaiheen mukaan.

Riittävän pitkä laina-aika mahdollistaisi myös sen, että yrittäjä voisi rahoittaa epäonnistuneita yritysprojekteja muilla tuloillaan ja välttää näin luottotietojen menettämisen tai konkurssimerkinnän.

Tällä olisi myös merkittävä kansantaloudellinen vaikutus. Kun yritykset tiedostavat kannattavuuden ja kassavirran ratkaisevan merkityksen rahoituksen saamisessa, ne kasvavat todennäköisemmin kannattavasti. Tällöin pk-yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja, investointeja ja verotuloja. Juuri tällainen kasvu vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

Työntekijöille tulisi mahdollistaa työnantajayrityksensä osakkeiden merkitseminen verovapaasti samoilla ehdoilla kuin perustajaosakkaille. Lisäksi tulisi sallia mahdollisuus tehdä määräajan työtä alemmalla palkalla osakeomistusta vastaan (sweat equity). Tältä osin lainsäädäntö on jo kehittynyt myönteiseen suuntaan.

Tilastointi, koulutus ja tutkimustoiminta

Tilastokeskuksen yritystilastoissa (13W2, yritysten tilinpäätöstiedot) tulisi julkaista myös neljännen kvartiilin tiedot. Tämä mahdollistaisi yritysten tilinpäätösrakenteiden nykyistä tarkemman analysoinnin ja keskinäisen vertailun.

Lisäksi Suomen yritystilastot tulisi yhdenmukaistaa Euroopan komission pk-yritystilastojen kanssa. Nykyisin Suomen ja EU:n julkaisemien tilastojen välillä on merkittäviä eroja. Samalla olisi tärkeää tuoda nykyistä selvemmin esiin, mitkä tilastot perustuvat lopullisiin tilinpäätöstietoihin ja mitkä ennusteisiin.

Korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen yritystalouden opetusta tulisi suunnata nykyistä vahvemmin kannattavan pk-yritystoiminnan näkökulmaan. Aiemmin yritysten aikuiskoulutuksen koordinointi kuului työ- ja elinkeinoministeriölle, mikä tuki yritysten käytännön tarpeita nykyistä paremmin.

Myös ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakouluissa tulisi korostaa nykyistä enemmän yrityksen tuloksenteon ja erityisesti nettotuloksen merkitystä. Kannattavuuden ymmärtäminen on yksi yritystoiminnan keskeisistä menestystekijöistä.

Pk-yrityksille oma rahoituksen kehittämisfoorumi

Pk-yrityksille tulisi perustaa oma rahoituksen kehittämisfoorumi tai kehittämisriihi, jonka tehtävänä olisi arvioida ja kehittää pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia sekä luoda uusia laina- ja oman pääoman rahoitusinstrumentteja.

Foorumin jäseniksi tulisi kutsua rahoituslaitosten-, yritystalouden asiantuntijoita, yrittäjäjärjestöjen, yrityskoulutus organisaatioiden, yrittäjien, sijoittajien sekä julkisen hallinnon edustajia.

Näin voitaisiin muodostaa pitkäjänteinen yhteistyöelin, joka kehittäisi pk-yritysten rahoitusjärjestelmää kansallisesti ja vahvistaisi yritysten kasvun edellytyksiä.

Yhteenveto

Yhteenvetona totean, että Suomen talouskasvu voi rakentua vain laajan ja monipuolisen yrityskentän kannattavan toiminnan varaan. Erityisesti pk-yritysten kasvun ja kannattavuuden vahvistaminen on keskeinen edellytys uusien työpaikkojen, investointien, verotulojen ja hyvinvoinnin syntymiselle.

Yhteenveto pk-yritysten kehittämisehdotuksista

  1. Lisärahoituksen kohdentaminen pk-yrityksiin (pääosin takauksien muodossa)

  2. Pk-yritysten laina-aikojen pidentäminen

  3. Yrittäjien talousosaamisen vahvistaminen

  4. Tilastoinnin kehittäminen

  5. Yritystalouden koulutuksen uudistaminen

  6. Pk-yritysten rahoituksen kehittämisfoorumin perustaminen

Toivon Teille kaikille menestystä tässä tärkeässä pk-yritysten kehitystyössä.

Ystävällisin terveisin,
Pentti Martikainen
KTM

Linkit:

Pentti Martikainen
Seuraava

Henkilöstö ja yritysvoitto