MPK-yritykset ja kasvu: havaintoja EU:n PK-yritysraporteista
EU:n komissio julkaisee vuosittain PK-yritysten raportin, joka tarkastelee mikro-, pienten ja keskisuurten yritysten asemaa, kasvua ja vaikutuksia talouteen. Raportti perustuu jäsenmaiden julkisiin tilastoihin, ja se tarjoaa arvokasta tietoa muun muassa työllisyydestä, arvonlisästä ja innovaatioista. Suomessa raporttia olisi hyödyllistä hyödyntää nykyistä systemaattisemmin myös kotimaisen PK-sektorin analysoinnissa ja päätöksenteon tukena.
Tähän kirjoitukseen on koottu keskeisiä havaintoja raporttien vuosilta 2023–2025 sekä niistä nousevia johtopäätöksiä Suomen tilanteen kannalta.
1. Teknologisen intensiteetin erot Suomen ja verrokkimaiden välillä
EU-raportin 2023/2024 taulukon 12 mukaan Suomen MPK-yrityskannasta:
korkean teknologian yritykset työllistävät noin 1,1 %,
keskitason teknologian yritykset noin 13,8 %,
matalan teknologian yritykset noin 6,8 %.
Palvelusektorilla korkean tietointensiivisyyden yritykset työllistävät noin 29,8 %, ja matalan tietointensiivisyyden yritykset noin 48,5 % MPK-työllisistä.
Huomionarvoista on, että Alankomaissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa matalan tietointensiivisyyden yritykset työllistävät huomattavasti suuremman osuuden kuin Suomessa. Sama asetelma näkyy myös arvonlisän muodostumisessa (taulukko 13): Suomessa matalan tietointensiivisyyden yritysten tuottama arvonlisä jää selvästi heikommaksi kuin näissä verrokkimaissa.
2. Mikroyritykset kasvun ja resilienssin näkökulmasta
Vuoden 2024/2025 tiivistelmä korostaa mikroyritysten roolia koko Euroopassa:
”Kaikissa kokoluokissa mikroyritykset ovat osoittaneet muita yrityskokoluokkia korkeampia kasvuvauhteja ja parempaa kriisinsietokykyä.”
Tämä havainto ei kuitenkaan näytä toteutuvan Suomessa samassa määrin kuin muualla Euroopassa. Se viittaa siihen, että mikroyritysten toimintaympäristössä on Suomessa rakenteellisia haasteita, jotka voivat liittyä muun muassa verotukseen, rahoituksen saatavuuteen, sääntelyyn tai markkinoiden rakenteisiin.
3. EU:n yhteiset johtopäätökset: koko PK-sektorin kasvun tukeminen on välttämätöntä
PK-yritysraportin 2024/2025 mukaan Euroopan talouden kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää koko MPK-yrityskannan toimintaedellytysten parantamista. Raportti nostaa esiin seuraavat keskeiset näkökulmat:
Kasvuyrityksiä syntyy kaikille toimialoille, ei vain korkean teknologian ja tietointensiivisille sektoreille.
PK-yritysten kasvumahdollisuuksien tukeminen on ratkaisevaa EU:n tuottavuuden ja innovaatiokyvyn kannalta.
Luovien alojen merkitys sekä arvonlisän että työllisyyden kehityksessä kasvaa jatkuvasti.
Johtopäätös on selkeä: Euroopan talous nojaa laajaan ja monimuotoiseen PK-sektoriin, eikä kasvua voida rakentaa vain yksittäisten huippuinnovaattorien varaan.
Johtopäätökset Suomen näkökulmasta
Suomella on vahva ja kansainvälisesti arvostettu korkean teknologian kehittämiskulttuuri. Sen ylläpitäminen ja vahvistaminen edellyttää pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja rahoitukseen. Nämä sektorit tuottavat korkean arvonlisän hankkeita, joissa kasvupotentiaali on suuri.
Samalla on kuitenkin tunnistettava laajempi kokonaisuus:
Merkittävä osa suomalaisista ei työskentele korkean teknologian yrityksissä eikä pyri siihen.
Siksi myös ns. ”tavallisten yritysten” – eli matalan ja keskitason tietointensiivisyyden yritysten – toimintaedellytyksistä on huolehdittava aiempaa paremmin.
Niille kannattaville matalan tietointensiivisyyden yrityksille, jotka haluavat kasvaa, rahoituksen saatavuuden turvaaminen on erityisen tärkeää.
Matalan tietointensiivisyyden yritykset ylläpitävät työvoiman osaamista, siirtävät ihmisiä pois työttömyydestä ja muodostavat perustan laajemmalle yritysekosysteemille.
Kokemukset Ruotsista, Tanskasta, Saksasta ja Alankomaista osoittavat, että laaja ja elinvoimainen matalan tietointensiivisyyden yrityskanta voi tukea myös korkean teknologian yritysten syntyä ja menestystä. Kilpailukyky rakentuu koko sektorin yhteisvaikutuksesta, ei vain huippusegmenteistä.
Lopuksi
EU:n PK-yritysraportit tarjoavat arvokkaan lähtökohdan jatkotutkimukselle ja keskustelulle siitä, miten Suomen MPK-sektoria tulisi kehittää. Tarkastelu auttaa ymmärtämään, miten sekä korkean teknologian että matalan tietointensiivisyyden yritykset voivat yhdessä muodostaa kestävän kasvun perustan.
Toivon, että tämä aihe saa Suomessa lisää analyysiä ja keskustelua – ja että EU:n raporttien tuloksia hyödynnetään aiempaa aktiivisemmin päätöksenteossa ja elinkeinopolitiikan suunnittelussa.
Pentti Martikainen
Lähteet ja linkit
European Commission Annual Report on European SMEs 2023/2024
https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC138678
European Commission Annual Report on European SMEs 2024/2025
https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC142263